direktiivinen

Finnish

Etymology

Internationalism (see French directive). Adapted with the adjectival suffix +‎ -inen.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈdirektiːʋinen/, [ˈdire̞kˌt̪iːʋine̞n]
  • Rhymes: -iːʋinen
  • Syllabification(key): di‧rek‧tii‧vi‧nen

Adjective

direktiivinen

  1. directive (serving to direct, indicate, or guide)
  2. (grammar) directive (relating to the directive case)

Declension
Inflection of direktiivinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative direktiivinen direktiiviset
genitive direktiivisen direktiivisten
direktiivisien
partitive direktiivistä direktiivisiä
illative direktiiviseen direktiivisiin
singular plural
nominative direktiivinen direktiiviset
accusative nom. direktiivinen direktiiviset
gen. direktiivisen
genitive direktiivisen direktiivisten
direktiivisien
partitive direktiivistä direktiivisiä
inessive direktiivisessä direktiivisissä
elative direktiivisestä direktiivisistä
illative direktiiviseen direktiivisiin
adessive direktiivisellä direktiivisillä
ablative direktiiviseltä direktiivisiltä
allative direktiiviselle direktiivisille
essive direktiivisenä direktiivisinä
translative direktiiviseksi direktiivisiksi
abessive direktiivisettä direktiivisittä
instructive — direktiivisin
comitative — direktiivisine
Possessive forms of direktiivinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative direktiiviseni direktiiviseni
accusative nom. direktiiviseni direktiiviseni
gen. direktiiviseni
genitive direktiiviseni direktiivisteni
direktiivisieni
partitive direktiivistäni direktiivisiäni
inessive direktiivisessäni direktiivisissäni
elative direktiivisestäni direktiivisistäni
illative direktiiviseeni direktiivisiini
adessive direktiiviselläni direktiivisilläni
ablative direktiiviseltäni direktiivisiltäni
allative direktiiviselleni direktiivisilleni
essive direktiivisenäni direktiivisinäni
translative direktiivisekseni direktiivisikseni
abessive direktiivisettäni direktiivisittäni
instructive — —
comitative — direktiivisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative direktiivisesi direktiivisesi
accusative nom. direktiivisesi direktiivisesi
gen. direktiivisesi
genitive direktiivisesi direktiivistesi
direktiivisiesi
partitive direktiivistäsi direktiivisiäsi
inessive direktiivisessäsi direktiivisissäsi
elative direktiivisestäsi direktiivisistäsi
illative direktiiviseesi direktiivisiisi
adessive direktiiviselläsi direktiivisilläsi
ablative direktiiviseltäsi direktiivisiltäsi
allative direktiivisellesi direktiivisillesi
essive direktiivisenäsi direktiivisinäsi
translative direktiiviseksesi direktiivisiksesi
abessive direktiivisettäsi direktiivisittäsi
instructive — —
comitative — direktiivisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative direktiivisemme direktiivisemme
accusative nom. direktiivisemme direktiivisemme
gen. direktiivisemme
genitive direktiivisemme direktiivistemme
direktiivisiemme
partitive direktiivistämme direktiivisiämme
inessive direktiivisessämme direktiivisissämme
elative direktiivisestämme direktiivisistämme
illative direktiiviseemme direktiivisiimme
adessive direktiivisellämme direktiivisillämme
ablative direktiiviseltämme direktiivisiltämme
allative direktiivisellemme direktiivisillemme
essive direktiivisenämme direktiivisinämme
translative direktiiviseksemme direktiivisiksemme
abessive direktiivisettämme direktiivisittämme
instructive — —
comitative — direktiivisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative direktiivisenne direktiivisenne
accusative nom. direktiivisenne direktiivisenne
gen. direktiivisenne
genitive direktiivisenne direktiivistenne
direktiivisienne
partitive direktiivistänne direktiivisiänne
inessive direktiivisessänne direktiivisissänne
elative direktiivisestänne direktiivisistänne
illative direktiiviseenne direktiivisiinne
adessive direktiivisellänne direktiivisillänne
ablative direktiiviseltänne direktiivisiltänne
allative direktiivisellenne direktiivisillenne
essive direktiivisenänne direktiivisinänne
translative direktiiviseksenne direktiivisiksenne
abessive direktiivisettänne direktiivisittänne
instructive — —
comitative — direktiivisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative direktiivisensä direktiivisensä
accusative nom. direktiivisensä direktiivisensä
gen. direktiivisensä
genitive direktiivisensä direktiivistensä
direktiivisiensä
partitive direktiivistään
direktiivistänsä		 direktiivisiään
direktiivisiänsä
inessive direktiivisessään
direktiivisessänsä		 direktiivisissään
direktiivisissänsä
elative direktiivisestään
direktiivisestänsä		 direktiivisistään
direktiivisistänsä
illative direktiiviseensä direktiivisiinsä
adessive direktiivisellään
direktiivisellänsä		 direktiivisillään
direktiivisillänsä
ablative direktiiviseltään
direktiiviseltänsä		 direktiivisiltään
direktiivisiltänsä
allative direktiiviselleen
direktiivisellensä		 direktiivisilleen
direktiivisillensä
essive direktiivisenään
direktiivisenänsä		 direktiivisinään
direktiivisinänsä
translative direktiivisekseen
direktiiviseksensä		 direktiivisikseen
direktiivisiksensä
abessive direktiivisettään
direktiivisettänsä		 direktiivisittään
direktiivisittänsä
instructive — —
comitative — direktiivisineen
direktiivisinensä

Synonyms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.