enstää

From earlier ensistää, from a possessed form of the elative of Proto-Finnic *enci (“first”) Compare Finnish ensistään, enstään.

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈenstæː/, [ˈe̞ns̠tæ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈenstæː/, [ˈe̞nʃtæː]
• Rhymes: -enstæː
• Hyphenation: ens‧tää

enstää

1. firstly, first of all
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 19:

     Otamma enstää konsonantan t , kumpaa jo alotimma tarkastaa.

     First of all, let us take the consonant t, which we have already started to inspect.

   • 1936, V. I. Junus, P. L. Maksimov, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:

     Enstää lukekaa, mitä ono saottu kalastajast, siis oppilapsest, viimäiseks see, mitä ono saottu niittäjäst.

     Firstly read, what is said about the fisherman, then about the student, lastly that, what is said about the reaper.

• ensti, ensiks, ensin

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 34