kärkkä
Ingrian
Etymology
From Proto-Finnic *kerkkä. Cognates include Finnish kerkkä and Ludian kerk.
Pronunciation
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkærkːæ/, [ˈkærkː]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈkærkːæ/, [ˈkærkːæ]
- Rhymes: -ærkː, -ærkːæ
- Hyphenation: kärk‧kä
Declension
| Declension of kärkkä (type 3/koira, kk-k gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | kärkkä | kärkät |
| genitive | kärkän | kärkkiin |
| partitive | kärkkää | kärkkiä |
| illative | kärkkää | kärkkii |
| inessive | kärkääs | kärkiis |
| elative | kärkäst | kärkist |
| allative | kärkälle | kärkille |
| adessive | kärkääl | kärkiil |
| ablative | kärkält | kärkilt |
| translative | kärkäks | kärkiks |
| essive | kärkkännä, kärkkään | kärkkinnä, kärkkiin |
| exessive1) | kärkkänt | kärkkint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. | ||
References
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 235
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.