kohauttaminen

Finnish

Etymology

kohauttaa +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkohɑutːɑminen/, [ˈko̞ɦɑ̝ˌut̪ːɑ̝ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): ko‧ha‧ut‧ta‧mi‧nen

Noun

kohauttaminen

  1. verbal noun of kohauttaa
    1. causing a murmur
    2. shrugging (one's shoulders; almost always used with olkapäiden (“(of) shoulders”))

Declension
Inflection of kohauttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kohauttaminen kohauttamiset
genitive kohauttamisen kohauttamisten
kohauttamisien
partitive kohauttamista kohauttamisia
illative kohauttamiseen kohauttamisiin
singular plural
nominative kohauttaminen kohauttamiset
accusative nom. kohauttaminen kohauttamiset
gen. kohauttamisen
genitive kohauttamisen kohauttamisten
kohauttamisien
partitive kohauttamista kohauttamisia
inessive kohauttamisessa kohauttamisissa
elative kohauttamisesta kohauttamisista
illative kohauttamiseen kohauttamisiin
adessive kohauttamisella kohauttamisilla
ablative kohauttamiselta kohauttamisilta
allative kohauttamiselle kohauttamisille
essive kohauttamisena kohauttamisina
translative kohauttamiseksi kohauttamisiksi
instructive — kohauttamisin
abessive kohauttamisetta kohauttamisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kohauttaminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kohauttamiseni kohauttamiseni
accusative nom. kohauttamiseni kohauttamiseni
gen. kohauttamiseni
genitive kohauttamiseni kohauttamisteni
kohauttamisieni
partitive kohauttamistani kohauttamisiani
inessive kohauttamisessani kohauttamisissani
elative kohauttamisestani kohauttamisistani
illative kohauttamiseeni kohauttamisiini
adessive kohauttamisellani kohauttamisillani
ablative kohauttamiseltani kohauttamisiltani
allative kohauttamiselleni kohauttamisilleni
essive kohauttamisenani kohauttamisinani
translative kohauttamisekseni kohauttamisikseni
instructive — —
abessive kohauttamisettani kohauttamisittani
comitative — kohauttamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kohauttamisesi kohauttamisesi
accusative nom. kohauttamisesi kohauttamisesi
gen. kohauttamisesi
genitive kohauttamisesi kohauttamistesi
kohauttamisiesi
partitive kohauttamistasi kohauttamisiasi
inessive kohauttamisessasi kohauttamisissasi
elative kohauttamisestasi kohauttamisistasi
illative kohauttamiseesi kohauttamisiisi
adessive kohauttamisellasi kohauttamisillasi
ablative kohauttamiseltasi kohauttamisiltasi
allative kohauttamisellesi kohauttamisillesi
essive kohauttamisenasi kohauttamisinasi
translative kohauttamiseksesi kohauttamisiksesi
instructive — —
abessive kohauttamisettasi kohauttamisittasi
comitative — kohauttamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kohauttamisemme kohauttamisemme
accusative nom. kohauttamisemme kohauttamisemme
gen. kohauttamisemme
genitive kohauttamisemme kohauttamistemme
kohauttamisiemme
partitive kohauttamistamme kohauttamisiamme
inessive kohauttamisessamme kohauttamisissamme
elative kohauttamisestamme kohauttamisistamme
illative kohauttamiseemme kohauttamisiimme
adessive kohauttamisellamme kohauttamisillamme
ablative kohauttamiseltamme kohauttamisiltamme
allative kohauttamisellemme kohauttamisillemme
essive kohauttamisenamme kohauttamisinamme
translative kohauttamiseksemme kohauttamisiksemme
instructive — —
abessive kohauttamisettamme kohauttamisittamme
comitative — kohauttamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kohauttamisenne kohauttamisenne
accusative nom. kohauttamisenne kohauttamisenne
gen. kohauttamisenne
genitive kohauttamisenne kohauttamistenne
kohauttamisienne
partitive kohauttamistanne kohauttamisianne
inessive kohauttamisessanne kohauttamisissanne
elative kohauttamisestanne kohauttamisistanne
illative kohauttamiseenne kohauttamisiinne
adessive kohauttamisellanne kohauttamisillanne
ablative kohauttamiseltanne kohauttamisiltanne
allative kohauttamisellenne kohauttamisillenne
essive kohauttamisenanne kohauttamisinanne
translative kohauttamiseksenne kohauttamisiksenne
instructive — —
abessive kohauttamisettanne kohauttamisittanne
comitative — kohauttamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kohauttamisensa kohauttamisensa
accusative nom. kohauttamisensa kohauttamisensa
gen. kohauttamisensa
genitive kohauttamisensa kohauttamistensa
kohauttamisiensa
partitive kohauttamistaan
kohauttamistansa		 kohauttamisiaan
kohauttamisiansa
inessive kohauttamisessaan
kohauttamisessansa		 kohauttamisissaan
kohauttamisissansa
elative kohauttamisestaan
kohauttamisestansa		 kohauttamisistaan
kohauttamisistansa
illative kohauttamiseensa kohauttamisiinsa
adessive kohauttamisellaan
kohauttamisellansa		 kohauttamisillaan
kohauttamisillansa
ablative kohauttamiseltaan
kohauttamiseltansa		 kohauttamisiltaan
kohauttamisiltansa
allative kohauttamiselleen
kohauttamisellensa		 kohauttamisilleen
kohauttamisillensa
essive kohauttamisenaan
kohauttamisenansa		 kohauttamisinaan
kohauttamisinansa
translative kohauttamisekseen
kohauttamiseksensa		 kohauttamisikseen
kohauttamisiksensa
instructive — —
abessive kohauttamisettaan
kohauttamisettansa		 kohauttamisittaan
kohauttamisittansa
comitative — kohauttamisineen
kohauttamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.