kosikkivers

Ingrian

Etymology

From kossia (“to marry off”) +‎ -kki +‎ vers (“poem”).

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkosikːiˌʋers/, [ˈko̞s̠ikːiˌʋe̞rz̠]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkosikːiˌʋers/, [ˈko̞ʒ̥ikːiˌʋe̞rʒ̥]
  • Rhymes: -ers
  • Hyphenation: ko‧sik‧ki‧vers

Noun

kosikkivers

  1. traditional song sung during a betrothal

Declension
Declension of kosikkivers (type 5/vesi, rt-rr gradation)
singular plural
nominative kosikkivers kosikkiverret
genitive kosikkiverren kosikkiversiin, kosikkiversilöin
partitive kosikkiverttä kosikkiversiä, kosikkiversilöjä
illative kosikkivertee kosikkiversii, kosikkiversilöihe
inessive kosikkiverrees kosikkiversiis, kosikkiversilöis
elative kosikkiverrest kosikkiversist, kosikkiversilöist
allative kosikkiverrelle kosikkiversille, kosikkiversilöille
adessive kosikkiverreel kosikkiversiil, kosikkiversilöil
ablative kosikkiverrelt kosikkiversilt, kosikkiversilöilt
translative kosikkiverreks kosikkiversiks, kosikkiversilöiks
essive kosikkiverteennä, kosikkiverteen kosikkiversiinnä, kosikkiversilöinnä, kosikkiversiin, kosikkiversilöin
exessive1) kosikkivertent kosikkiversint, kosikkiversilöint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 198
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.