tuulisää

Ingrian

Etymology

From tuuli (“wind”) +‎ sää (“storm”).

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈtuːliˌsæː/, [ˈtuːlʲĭˌs̠æː]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈtuːliˌsæː/, [ˈtuːliˌʃæː]
  • Rhymes: -æː
  • Hyphenation: tuu‧li‧sää

Noun

tuulisää

  1. windy weather
    • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
      Monikkaan päivän peräst neet omenat, taitaa, i itse lankiijaisivat puust, erittee tuulisääl.
      After a few days these apples, it seems, would fall from the tree themselves, too, especially in windy weather.

Declension
Declension of tuulisää (type 8/maa, no gradation)
singular plural
nominative tuulisää tuulisäät
genitive tuulisään tuulisäijen
partitive tuulisäätä tuulisäitä
illative tuulisäähä tuulisäihe
inessive tuulisääs tuulisäis
elative tuulisääst tuulisäist
allative tuulisäälle tuulisäille
adessive tuulisääl tuulisäil
ablative tuulisäält tuulisäilt
translative tuulisääks tuulisäiks
essive tuulisäännä, tuulisään tuulisäinnä, tuulisäin
exessive1) tuulisäänt tuulisäint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.