voimasuhde

Finnish

Etymology

voima (“power”) +‎ suhde (“ratio”)

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈʋoi̯mɑˌsuhdeˣ/, [ˈʋo̞i̯mɑ̝ˌs̠uxde̞(ʔ)]
  • Rhymes: -uhde
  • Syllabification(key): voi‧ma‧suh‧de

Noun

voimasuhde

  1. relative strength between entities such as states, political parties, sports teams etc.; normally used in plural
    Vuoden 1968 vaaleissa puolueiden voimasuhteet muuttuivat radikaalisti.
    In the elections of 1968 the relative strengths of the political parties changed radically.

Declension
Inflection of voimasuhde (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
nominative voimasuhde voimasuhteet
genitive voimasuhteen voimasuhteiden
voimasuhteitten
partitive voimasuhdetta voimasuhteita
illative voimasuhteeseen voimasuhteisiin
voimasuhteihin
singular plural
nominative voimasuhde voimasuhteet
accusative nom. voimasuhde voimasuhteet
gen. voimasuhteen
genitive voimasuhteen voimasuhteiden
voimasuhteitten
partitive voimasuhdetta voimasuhteita
inessive voimasuhteessa voimasuhteissa
elative voimasuhteesta voimasuhteista
illative voimasuhteeseen voimasuhteisiin
voimasuhteihin
adessive voimasuhteella voimasuhteilla
ablative voimasuhteelta voimasuhteilta
allative voimasuhteelle voimasuhteille
essive voimasuhteena voimasuhteina
translative voimasuhteeksi voimasuhteiksi
abessive voimasuhteetta voimasuhteitta
instructive — voimasuhtein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of voimasuhde (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative voimasuhteeni voimasuhteeni
accusative nom. voimasuhteeni voimasuhteeni
gen. voimasuhteeni
genitive voimasuhteeni voimasuhteideni
voimasuhteitteni
partitive voimasuhdettani voimasuhteitani
inessive voimasuhteessani voimasuhteissani
elative voimasuhteestani voimasuhteistani
illative voimasuhteeseeni voimasuhteisiini
voimasuhteihini
adessive voimasuhteellani voimasuhteillani
ablative voimasuhteeltani voimasuhteiltani
allative voimasuhteelleni voimasuhteilleni
essive voimasuhteenani voimasuhteinani
translative voimasuhteekseni voimasuhteikseni
abessive voimasuhteettani voimasuhteittani
instructive — —
comitative — voimasuhteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative voimasuhteesi voimasuhteesi
accusative nom. voimasuhteesi voimasuhteesi
gen. voimasuhteesi
genitive voimasuhteesi voimasuhteidesi
voimasuhteittesi
partitive voimasuhdettasi voimasuhteitasi
inessive voimasuhteessasi voimasuhteissasi
elative voimasuhteestasi voimasuhteistasi
illative voimasuhteeseesi voimasuhteisiisi
voimasuhteihisi
adessive voimasuhteellasi voimasuhteillasi
ablative voimasuhteeltasi voimasuhteiltasi
allative voimasuhteellesi voimasuhteillesi
essive voimasuhteenasi voimasuhteinasi
translative voimasuhteeksesi voimasuhteiksesi
abessive voimasuhteettasi voimasuhteittasi
instructive — —
comitative — voimasuhteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative voimasuhteemme voimasuhteemme
accusative nom. voimasuhteemme voimasuhteemme
gen. voimasuhteemme
genitive voimasuhteemme voimasuhteidemme
voimasuhteittemme
partitive voimasuhdettamme voimasuhteitamme
inessive voimasuhteessamme voimasuhteissamme
elative voimasuhteestamme voimasuhteistamme
illative voimasuhteeseemme voimasuhteisiimme
voimasuhteihimme
adessive voimasuhteellamme voimasuhteillamme
ablative voimasuhteeltamme voimasuhteiltamme
allative voimasuhteellemme voimasuhteillemme
essive voimasuhteenamme voimasuhteinamme
translative voimasuhteeksemme voimasuhteiksemme
abessive voimasuhteettamme voimasuhteittamme
instructive — —
comitative — voimasuhteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative voimasuhteenne voimasuhteenne
accusative nom. voimasuhteenne voimasuhteenne
gen. voimasuhteenne
genitive voimasuhteenne voimasuhteidenne
voimasuhteittenne
partitive voimasuhdettanne voimasuhteitanne
inessive voimasuhteessanne voimasuhteissanne
elative voimasuhteestanne voimasuhteistanne
illative voimasuhteeseenne voimasuhteisiinne
voimasuhteihinne
adessive voimasuhteellanne voimasuhteillanne
ablative voimasuhteeltanne voimasuhteiltanne
allative voimasuhteellenne voimasuhteillenne
essive voimasuhteenanne voimasuhteinanne
translative voimasuhteeksenne voimasuhteiksenne
abessive voimasuhteettanne voimasuhteittanne
instructive — —
comitative — voimasuhteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative voimasuhteensa voimasuhteensa
accusative nom. voimasuhteensa voimasuhteensa
gen. voimasuhteensa
genitive voimasuhteensa voimasuhteidensa
voimasuhteittensa
partitive voimasuhdettaan
voimasuhdettansa		 voimasuhteitaan
voimasuhteitansa
inessive voimasuhteessaan
voimasuhteessansa		 voimasuhteissaan
voimasuhteissansa
elative voimasuhteestaan
voimasuhteestansa		 voimasuhteistaan
voimasuhteistansa
illative voimasuhteeseensa voimasuhteisiinsa
voimasuhteihinsa
adessive voimasuhteellaan
voimasuhteellansa		 voimasuhteillaan
voimasuhteillansa
ablative voimasuhteeltaan
voimasuhteeltansa		 voimasuhteiltaan
voimasuhteiltansa
allative voimasuhteelleen
voimasuhteellensa		 voimasuhteilleen
voimasuhteillensa
essive voimasuhteenaan
voimasuhteenansa		 voimasuhteinaan
voimasuhteinansa
translative voimasuhteekseen
voimasuhteeksensa		 voimasuhteikseen
voimasuhteiksensa
abessive voimasuhteettaan
voimasuhteettansa		 voimasuhteittaan
voimasuhteittansa
instructive — —
comitative — voimasuhteineen
voimasuhteinensa

See also

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.