västö
Ingrian
Etymology
From Proto-Finnic *västoi, from Proto-Finnic *västä-.
Pronunciation
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʋæstø/, [ˈʋæs̠tø̞̥̆]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈʋæstøi̯/, [ˈʋæʃtø̞i̯]
- Rhymes: -æstø, -æstøi̯
- Hyphenation: väs‧tö
Declension
| Declension of västö (type 4/koivu, st-ss gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | västö | vässöt |
| genitive | vässön | västöin, västölöin |
| partitive | västöä | västöjä, västölöjä |
| illative | västöö | västöi, västölöihe |
| inessive | vässöös | vässöis, västölöis |
| elative | vässöst | vässöist, västölöist |
| allative | vässölle | vässöille, västölöille |
| adessive | vässööl | vässöil, västölöil |
| ablative | vässölt | vässöilt, västölöilt |
| translative | vässöks | vässöiks, västölöiks |
| essive | västönnä, västöön | västöinnä, västölöinnä, västöin, västölöin |
| exessive1) | västönt | västöint, västölöint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. | ||
Synonyms
- västölintu, vääskö, västärö, liinavästi, liinavääskö, väistärikko, rantatiltti
Derived terms
References
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 686
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.